Kilpailukieltosopimus muuttui 1.1.2022

Terminologiaa 

Perustuslaki takaa jokaiselle vapauden harjoittaa sallittuja elinkeinoja ja ammatteja. Työntekijä ja työnantaja voivat rajoittaa tätä oikeutta tekemällä sopimuksen kilpailukiellosta. Kilpailukiellolla rajataan työntekijän oikeutta tehdä kilpailevaa työtä työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Kilpailukiellosta sovitaan joko laatimalla erillinen kilpailukieltosopimus tai sisällyttämällä kilpailukieltoehto osaksi työsopimusta. Kilpailukiellosta sovittaessa määritetään sidonnaisuusajan kesto. Sidonnaisuuusaika alkaa työsuhteen päättymisestä, ja kilpailukielto sitoo työntekijää sidonnaisuusajan loppuun saakka. 

Taustaa 

Aiemmassa työsopimuslaissakin on ollut maininta kilpailukiellon sopimisesta, mutta edellytyksenä oli erityisen perusteen olemassaolo. Kilpailukieltoa koskevat sopimukset yleistyivät menneinä vuosina rajusti ja käytännössä erityisedellytysten olemassaolon selvittäminen itse asiassa pääsi usein unohtumaan. Varsinkin toimihenkilöpuolen palkansaajajärjestöissä haluttiin tähän asiaan muutos. Muutos tulikin lopulta lakiteitse. Uusi laki tuli voimaan 1.1.2022. 

Rajoittavasta ehdosta työnantajalle maksuvelvoite 

Suuri osa kilpailukieltoon liittyvästä lainsäädännöstä säilyy ennallaan. Lakiuudistus muuttaa kuitenkin käytäntöä merkittävästi.  Irtisanoutumistilanteessa työnantaja velvoitetaan maksamaan sidonnaisuusajalta lähtijälle erillinen korvaus. Korvauksen määrä on suhteessa tehdyn sopimuksen sidonnaisuusaikaan. Mikäli kesto on alle 6 kuukautta on korvaus vähintään 40 % viimeisen kuuden kuukauden keskipalkasta. Yli kuuden kuukauden sidonnaisuuksissa korvauksen määrä nousee 60 % viimeisen kuukauden keskipalkasta. 

Toimihenkilön on siis hyvä tiedostaa häntä koskeva oikeudellinen velvoite  työpaikan vaihdoksen yhteydessä.