Totuus on paras neuvotteluohje rekrytointikeskustelussa

Rekrytoinnin ammattipiireissä on jo jonkin aikaa keskitytty korostamaan hyvän hakijakokemuksen merkitystä ja nopeaa rekrytointia.  Havaintomme on, että työmarkkinoilla nuoremman sukupolven arvostukset luovat keskusteluun eri näkökulman kuin muutama vuosikymmen sitten.  Hakijakokemuksen tematiikkaa edelsi 2000-luvun alussa kansainvälinen keskustelu siitä, miten yritykset saavat palkatuksi huippukykyjä palvelukseensa. The War of Talents oli tuon aikainen otsikko aiheelle. Rekrytoinnin vaikeudet kulminoituivat maailmalla ja Suomessa nopeasti kasvaville uusille toimialoille.  

Nykyinen olettama, että rekrytoinnin pitäisi olla helppoa ja miellyttävää on varsin usein kaukana arkitodellisuudesta. Työmarkkinoilla vallitsee ikuinen epätasapaino, mihin vaikuttavat erityisesti talouden suhdanteet ja syntyvyyden vaihtelut sekä osaamisen muuttuvat tarpeet. Useimmiten rekrytointi on monin tavoin hankalaa ja aikaa vaativaa työtä. Sekä työnantajilla että hakijoilla esiintyykin turhan usein realismin puutetta hakutilanteessa. 
 
Työnhakijoita kannustetaan kiillottamaan julkikuvaansa sosiaalisen median avulla. CV on monien uravalmentajien mielestä taikakalu, jonka avulla murtaudutaan sankan hakijajoukon lävitse rekrytoijan tietoisuuteen. Yritykset ovat myös mielellään esittelemässä kiiltävää julkisivuaan ja lupaavia kasvunäkymiä huipputyypeille. 
 
Neuvottelut, missä vallitsee keskinäinen inhimillinen ymmärrys ja rohkeus tarkastella myös puutteita ja vajavaisuuksia, ovat ainut kestävä perusta hyvälle tulevalle työsuhteelle. Motivaatio ja odotukset kun pohjautuvat aina suhteessa aikaisemmin annettuihin lupauksiin ja odotuksiin. Varsinkin johtotehtävistä puhuttaessa on suorastaan välttämätöntä lähestyä tulevia haasteita ongelmat jo edeltä tunnistaen. 

Rekrytoinnissa ei ole sittenkään kyse vain hakijoiden myönteisistä kokemuksista tai yrityksen imagosta.   Osapuolten kohtaaminen ei saa olla näytelmä tai esitys kenenkään puolelta. On oltava mahdollisimman luonteva – sellainen kuin arkipäivän työssä ollaan. 
 
Vanhat tarinat ja sanonnatkin todistavat, että hieman tylsältä kuulostava asialinja voi olla se kestävin keino. Opastihan entinen kauppiaskin poikaansa tulevaan ammattiin sanoessaan: “Jos mikään muu keino ei toimi niin kokeilepa puhua totta”.