Omatunnon kysymys: Mitä olet itse tehnyt ikäsyrjinnän vähentämiseksi organisaatiossasi?

Laki määrää työnantajia olemaan syrjimättä työntekijöitä iän, sukupuolen, rodun, kielen tai muunkaan vastaavan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Syrjintäilmiö voi liittyä yksilön työsuhteen mihin tahansa vaiheeseen. Erityisen herkkiä ovat rekrytointipäätöksiin ja irtisanomispäätöksiin liittyvät vaiheet. Ikääntynyt on 55 ikävuoden ylittänyt henkilö tutkimuskäytännössä.

Työelämässä ikäsyrjintä voidaan jakaa viiteen ulottuvuuteen. Näitä ovat aikainen poistuminen työelämästä, työnantajan haluttomuus työllistää ikääntynyttä ja työttömien unohtaminen työllistämispalveluissa. Koulutus- ja ylentämismahdollisuuksien estäminen työpaikalla, kuten myös työtovereiden harjoittama syrjintä kuuluvat ikäsyrjinnän ilmentymiin.

Miksi syrjintää esiintyy? Tavallisimmin on kyse asenteista ja ennakkoluuloista. Asenteet voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Entä missä syrjintää koetaan esiintyvän muita enemmän? Kokevatko miehet ja naiset yhtälailla ikäsyrjintää?

Ikääntymisen ja yksilön tuottavuuden välillä ei ole osoitettu olevan yksiselitteistä tosiasioihin perustuvaa yhteyttä työelämässä. Ihmisten väliset suorituserot johtuvat monista muistakin tekijöistä kuin iästä. Ikäkielteisyyttä ilmenee neljällä eri tavalla työelämässä. Ikääntyneen ei katsota pystyvän rankkoihin ja kestoltaan ankariin suorituksiin työssään. Työelämässä olevalla pitää olla oikea asenne ja muutosvalmius. Työelämässä olevia pyritään ikäsegmentoimaan, tietyn ikäiset pyritään pitämään pois näkyvistä esimerkiksi asiakastilanteista. Neljäs ikäkielteisyyden versio on organisaation vinoutunut ikärakenne, joka tarkoittaa, että työhönotossa suositaan nuoria. Vaikuttaa siltä, että kuilu ikääntyneisiin liitettävien ominaisuuksien ja työelämän vaatimusten välillä on kasvanut.

VTK Petteri Ojala teki aiheesta Pro gradu -tutkielman Turun yliopiston taloussosiologian laitokselle otsikolla ”Liian nuori eläkkeelle, liian vanha työelämään: Ikääntyneisiin kohdistuvan syrjinnän havaitseminen Suomessa 2001–2011”. Tutkimusaineisto koostui Työ- ja elinkeinoministeriön keräämistä Työolobarometri-aineistoista.

Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneisiin kohdistuvan syrjinnän havaitseminen on vähentynyt 2000-luvulla noin 10 prosentista 8,5 prosenttiin kyselyyn vastanneista. Naiset havaitsevat enemmän syrjintää kuin miehet. Sillä, kuuluuko työntekijä-ryhmään, ylempiin tai alempiin toimihenkilöihin organisaatiossa ei ole näkyvää vaikutusta syrjinnän määrään. Yksityisellä palvelusektorilla, teollisuudessa ja kuntatyönantajalla havaitun ikääntyneisiin kohdistuvan syrjinnän määrä on vähentynyt, kun taas valtiolla se on kasvanut, ollen lähes 14 prosenttia vastanneista vuonna 2011. bulgaria Myös organisaation koko vaikuttaa havaitun ikäsyrjinnän määrään. Yli sadan henkilön työorganisaatiossa havaitaan huomattavasti enemmän ikääntyneisiin kohdistuvaa syrjintää kuin alle 20 henkilön organisaatiossa.

Jaa tämä sivu: