KYVYKKYYKSIEN TUNNISTAMISEN VAIKEUS – MIKA AALLON VÄITÖSKIRJAN HAVAINNOT NOSTATTAVAT TUNTEITA
Keskustelu Mika Aallon pian vuosi sitten julkaistusta väitöstutkimuksesta on pitkän kytemisvaiheen jälkeen leimahtanut liekkiin. Keskustelua ovat vauhdittaneet iltapäivälehdet, eivät suinkaan akateemiset piirit. Mika Aallon väitöskirjan nimenä oli ”Strategin tragedia. Suomalais-upseerit clausewitzilaisina strategeina.”
Aihe kiinnosti meitä Intersearch-konsultteja jo tuolloin huhtikuussa 2012, jolloin väitöstilaisuus tapahtui ja kommentoimme tutkimusta tuoreeltaan kotisivuillamme.
Aallon eräs päätelmähän oli, että upseeriopintoihin valikoituu alun alkaen vääränlaisia opiskelijoita, mikäli tavoitteena on rekrytoida koulutukseen strategisesti lahjakkainta opiskelija-aineista. Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, miten hyvin Maanpuolustuskorkeakoulun johtamiskoulutuksessa kyetään tästä aineksesta kehittämään tarpeet täyttäviä sotilaskomentajia.
Yhtenä keskeisenä tutkimisen kohteena oli hakea vastausta siihen, onnistutaanko persoonallisuustestien ja muiden valintakokeiden avulla valikoimaan juuri halutun kaltaista ainesta. Ylimmän johdon tehtävissä kun tarvittaisiin laaja-alaiseen ja itsenäiseen ajatteluun kykeneviä yksilöitä.
Samalla tavalla voitaisiin tarkastella myös liike-elämän johtotehtäviin rekrytoitavien henkilöiden alalle ja myöhemmin yksittäisten yritysten johtotehtäviin valikoitumista. Parhaan johtaja-aineksen tunnistaminen ei ole vain suomalainen ongelma. Yhdysvalloissa huolena on ollut jo 1900-luvun loppupuolelta alkaen se, että kovin monet lahjakkaat nuoret ylipäätään vieroksuvat johtotehtäviin hakeutumista.
Liike-elämässä kamppailu kyvykkyyksistä on sittemmin kiteytynyt maailmanlaajuisesti lauseeseen: The War of Talents. Tämä liittyy erityisesti läntisten elintasomaiden ongelmalliseen työvoimatilanteeseen. Väestö ikääntyy ja poistuma työmarkkinoilta on suurempi kuin tilalle astuvien nuorten joukko. Julkinen ja yksityinen sektori joutuvat kamppailemaan samoista ihmisistä, sitä ennen oppilaitokset ja eri toimialat ovat jo käyneet kisaa samoista sieluista.
Todellisuus yksittäisessä organisaatiossa on useimmiten se, että kulloisetkin työt on tehtävä juuri sen väen avulla mikä on onnistuttu palvelukseen saamaan. Eri tasoisiin johtamistehtäviinkin joudutaan valitsemaan, ei suinkaan aina parhaita, vaan jotakuinkin tehtävään kelvollisia henkilöitä. Silti näilläkin resursseilla voidaan onnistua erinomaisesti, mikäli yrityksessä ymmärretään panostaa myös koulutukseen, valmennukseen ja johtamiseen yleensäkin.
Mika Aallon puhetta nostattanut väitöskirja on suositeltavaa luettavaa kaikille johtamisesta kiinnostuneille henkilöstöalan ammattilaisille.
Ja kuinka ollakaan, posti toi juuri kokouskutsun Liikkeenjohdon Konsultit LJK ry:n 12.2. pidettävään kevätkokoukseen, jonka ulkopuolisena alustajavieraana on Björn Wahlroos. Hän puhuu aiheesta ”Sotilasjohtamisen oppien soveltamisesta liikkeenjohtoon”. Puhujavieras ja hänen aiheensa oli tosin valittu jo ennen kuin kohina Aallon väitöskirjasta alkoikaan.
Kuvalähde: Joel Maisalmi 2012