Kilpailukielto työsopimuksessa

Taloudellisesti haastavina aikoina yrityksissä joudutaan pohtimaan kuinka pitää avainosaaminen omassa hallussa ja estää kallisarvoisen tietotaidon karkaaminen kilpailijalle. Työsopimuslaki mahdollistaa työnantajalle kilpailukiellon liittämisen osaksi työntekijän työsopimusta. Sopimuksella voidaan pyrkiä suojaamaan myös esimerkiksi työnantajan asiakkaan etuja ja asemaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen aikana työntekijän kilpaileva toiminta on kielletty suoraan lain nojalla ilman sopimustakin.

Korkein oikeus on antanut tänä vuonna ennakkoratkaisun kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä tapauksessa KKO 2014:50 ja muistuttanut samalla aiheen ajankohtaisuudesta. Päänvaivaa ovat tulkintatilanteissa aiheuttaneet kysymykset siitä, minkälaista toimintaa kilpailukielto voi koskea ja millä edellytyksillä kiellosta voi pätevästi sopia. Korkein oikeus muistuttaa, että kiellon sallittavuutta tullaan edelleenkin tarkastelemaan tilannekohtaisesti arvioiden tasapuolisesti niin työnantajan kuin työntekijänkin intressejä.
Kilpailukieltosopimuksen pätevyys edellyttää aina erityisen painavien syiden olemassaoloa. Sellainen sopimus, jolla pyrittäisiin ainoastaan rajoittamaan vapaata kilpailua tai sitomaan työntekijä perusteettomasti työnantajaan, ei voida pitää hyväksyttävänä ja sallittavana kilpailukieltosopimuksena.
Kilpailukieltoa harkittaessa on hyvä muistaa, että kilpailukieltosopimus ei ole ainoa keino suojata yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia, sillä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös tärkeänä pidettävien tietojen salassapidosta erikseen salassapitosopimuksella tai työsopimukseen otettavalla salassapitoehdolla.

Lähde: Tax&Legal View 2/2014
KPMG tiedotuslehti

Jaa tämä sivu: