Kilpailukielto -lojaalisuus ja sitoutuminen vai sitominen?

Työmarkkinoilla kulloinenkin suhdannevaihe synnyttää tyypilliset ja toistuvat keskustelun aiheet. Työsopimuksiin sisällytettävä työntekijää koskeva kilpailukieltoehto on ollut muutaman vuoden ajan kasvussa oleva ilmiö. Sopimusehdon vastapainona on yleensä periaate, että työntekijä saa suostumisestaan kohtuullisen korvauksen.

Työmarkkinajärjestöjen puolella suurin huoli ja kiinnostus asiaa kohtaan on ollut korkeakoulutettujen etujärjestössä. Akavan jäsenistön kohdalla tänä vuonna uusista työsopimuksista jo 60–65 % kertoo kilpailukieltolausekkeen sisältyvän juuri tehtyihin sopimuksiin. Edellinen hallitus käynnisti jo pari vuotta sitten selvityksen aiheesta. Äskettäin nimitetty uusi hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa lainsäädännön tarkentamisen tältä osin.

Aikanaan, kun kilpailukiellosta on säädetty, on ajateltu sen koskevan ensisijaisesti ylempää johtoa tai muuten erityisen keskeisessä asemassa olevaa henkilöä. Samanaikaisesti on muistettava, että liikeyrityksen toimitusjohtaja ei pääsääntöisesti ole lainkaan työsopimuslain piiriin kuuluva henkilö. Toimitusjohtaja on muodollisesti yhtiöoikeudellinen toimielin. Käytännössä toimitusjohtajan ehdoista sovitaan toimitusjohtajasopimuksessa, johon tavallisesti sisällytetään sivutoimia, luottamustehtäviä ja kilpailevaa toimintaa koskevia rajauksia.

Euroopan Unionin perusvapauksiin kuuluu tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaan liikkumisen periaate. Yritysmaailma on yleensä ollut erilaisten vapauksien puolestapuhuja. Työntekijäjärjestöt ovat hakeneet suojaa ja oikeuksia erilaisten rajoitusten ja lainsäädäntötoimien avulla. Nyt näyttävät roolit kääntyneen toisin päin.

Melko pitkään jatkunut hyvä taloussuhdanne on tuonut esille osaajapulan kaikilla tehtävätasoilla. Yritykset hakevat keinoja, joilla pitää kiinni osaavasta väestä. Kilpailukielto on tässä kilpailussa eräs keino jarruttaa hyvän osaajan irtaantumista yrityksestä. Etiikan ja moraalin tasoa pyritään ylläpitämään juridisin keinoin. Useamman henkilön siirtyminen kilpailijan palvelukseen voi olla kohtalokasta yritykselle.

Työsuhteeseen liittyvistä lojaliteettivelvoitteista tärkein ja kaikkia koskeva periaate on salassapitovelvoite. Sen rikkomisesta voi joutua oikeudelliseen vastuuseen ja mahdollisen vahingon syntyessä korvausvelvolliseksi. Kilpailukieltoa ja salassapitoa koskevien sopimusten ja velvoitteiden toteutumisen valvonta on usein vaikeaa.

Poliittiset johtajatkaan eivät ole sivussa lojaliteettivelvoitteita koskevista odotuksista. Kun entisen liikenneministerin kerrottiin siirtyvän ruotsalaisen liikepankin hallitukseen, nousi suuri huoli siitä, pysyvätkö ministerinä saadut luottamukselliset tiedot visusti vain ministerin itsensä tiedossa. Entisen työministerin työpesti päättyi juuri koko hallituksen eroon. Ministeri tiesi, miten toimia, kun joudutaan työttömäksi. Hän ilmoittautui välittömästi TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli hänelle kävisi niin onnekkaasti, että elinkeinoelämän johtopaikoille tarvittaisiin juuri häntä, olisi se jälleen lööppeihin kelpaava uutinen.