Ihmisoikeuksien julistuksesta monimuotoisuuden johtamiseen

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on peräisin vuodelta 1948. Ensi joulukuussa tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi tuon julistuksen. Sorto ja ihmisten syrjintä ei jaloista pyrkimyksistä huolimatta ole kuitenkaan loppunut. Koulutuksen ja taloudellisen hyvinvoinnin kasvu ovat kuitenkin erityisesti läntisessä maailmassa merkinneet ihmisoikeuksienkin laajempaa toteutumista.

Suomi on monien eri vertailututkimusten mukaan maa, missä ihmisoikeudet ovat toteutuneet erittäin hyvin. Parantamisen varaa on edelleenkin. Erilaisiin vähemmistöryhmiin itsensä määrittäneet ihmisryhmät vaativat entistä rohkeammin ja näkyvämmin yhdenvertaisuuteen vedoten parempaa kohtelua yhteiskunnassa ja työelämässä.

Lähes kaikki merkittävät instituutiot joutuvatkin arvioimaan uudelleen johtamisperiaatteitaan ja toimintatapojaan. Johtajien sanavarastoon on tullut 2000-luvulla arvojen ja etiikan lisäksi uusi käsite: integriteetti. Lyhyesti määriteltynä kyseessä on yksilön loukkaamattomuus ja työyhteisön moniarvoisuuden kunnioittaminen. Moniarvoisesta johtamisesta ja maineen hallinnasta on tulossa voimatekijä.

Monimuotoisuuden johtamisella viitataan niihin organisatorisiin käytäntöihin, joiden tarkoituksena on rekrytoida, säilyttää, palkita ja kunnioittaa heterogeenista työntekijöiden joukkoa sekä parantaa syrjintää kokeneiden ihmisryhmien asemaa.

Osataanko ja halutaanko asiaa nähdä tällä tavalla? Haaste erilaisuuden ymmärtämisestä ja hyväksymisestä luovuuden ja kasvun lähteenä on todellinen ja samalla vaikea.

Aihepiiriä sivuavat kompuroinnit saattavat saada nopeasti suuret mittasuhteet. Kerrotut tapahtumat voivat olla tosia tai tarkoituksella synnytettyjä epätosia uutisviestejä. Organisaation johtaja ei voi kohauttaa olkapäitään ja kehottaa unohtamaan koko asia. Viestintätaitoja ja kärsivällisyyttä koetellaan monin eri tavoin. Media hakee sinnikkäästi vastuullisia ja vaatii johtajilta vastauksia. Totuus ja juridiikka eivät kelpaa vastauksiksi. Mielikuvat kun elävät omaa elämäänsä.

Syrjinnän syyt vaihtelevat. Syrjityksi itsensä tunteneen uskonnollinen, poliittinen tai eettinen vakaumus sekä syntyperään liittyvät tekijät ovat usein uutisjuttujen ytimessä. Monia muitakin syvästi yksilön identiteettiin liittyviä syitä on löydettävissä näissä ihmisoikeuksia koskevissa loukkausjupakoissa.

Johtamisen ja rekrytoinnin asiantuntijoilta odotetaan entistä parempaa osaamista ja hyvää reagointikykyä. Mikäli rekrytointiprosessin yhteydessä havaitsemme yhdenvertaisuutta koskevien toimintaperiaatteiden olevan vaarassa tulla loukatuiksi, emme saa jäädä passiivisiksi sivustaseuraajiksi. Toimeksiantajamme odottavat meiltä aktiivista otetta näissäkin kysymyksissä työnhakijoista puhumattakaan.

Luottamus ja ammatillinen arvostus syntyy juuri silloin, kun ajoissa osataan tunnistaa virheen mahdollisuus ja rohkeasti siitä muistutetaan vastuullisia päättäjiä.

 

Jouni Riekki

Senior Partner