EK SELVITTI – NAISTEN OSUUS JOHTO- JA ESIMIESTEHTÄVISSÄ KASVANUT

Tilastot osoittavat, että naisten osuus johto- ja esimiestehtävissä on kasvanut nopeasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Naiset ovat myös selvästi korkeammin koulutettuja kuin miehet.
Ongelmana on kuitenkin edelleenkin se, että joillakin aloilla naisia on selvästi vähemmän kuin miehiä. Naisjohtajia on selvästi enemmän sellaisilla aloilla, joilla on muutenkin enemmän naisia. Kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan, pankki- ja vakuutusalan, hyvinvointipalvelujen ja tietotekniikan alan palvelujen kentässä naisten osuus ylemmistä toimihenkilöistä on jo lähes sama kuin miehillä. Naisten määrä on kasvanut selvästi näillä aloilla. Sen sijaan teollisuudessa ja rakennusalalla naisten osuus ylemmistä toimihenkilöistä on kasvanut jonkin verran hitaammin ja heijastaa naisten kokonaismäärää näillä aloilla.
Naisten osuus ylemmistä toimihenkilöistä on kuitenkin selvästi kasvamassa nuorempien ikäluokkien ryhmässä. Rakennusalalla ja teollisuudessa jo lähes 30 % alle 30-vuotiaista ylemmistä toimihenkilöistä on naisia. Palvelualoilla vastaava osuus on jo lähes puolet (48 %).
Euroopan tasolla johtajista on naisia noin 33 %. Eniten naisjohtajia on itäisen Euroopan maissa (esim. Latvia 51 %). Pohjoismaissa johtajista naisia on 30-40 %. Naisjohtajia on eniten terveys- ja kasvatus (koulutus)alalla sekä kaupan alalla. Sen sijaan tehdas- ja kaivosteollisuudessa, rakennus- ja sähköalalla sekä kaasun ja vedenjakelualoilla naisjohtajia on selvästi miehiä vähemmän. Sama tilanne näkyy myös Suomen tilastoissa.
Yritysjohtajista (ISCO 121 – directors and chief executives) noin kolmannes Euroopassa on naisia. Korkein naisjohtajien osuus on Latviassa. Suomi sijoittuu tässä vertailussa EU-maiden keskikastiin. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien joukossa viime vuosina naisia on ollut ainoastaan muutamia.
Sen sijaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistöstä on kuitenkin kasvanut viime vuosina tasaisesti. Suomessa naisia oli vuonna 2009 EU-maista Ruotsin jälkeen toiseksi eniten suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa (23,6 %) eli selvästi yli EU-maiden keskiarvon.

Suomessa on Euroopan maista eniten työntekijöitä, joilla on naispuolinen esimies (39 %). Naisesimiehellä on kuitenkin useimmiten naisalaisia eli naisten ja miesten keskittyminen tietyille aloille näkyy selvästi myös eurooppalaisissa tilastoissa.
Vuonna 2007 julkaistun EVA-analyysin mukaan yritykset, joissa on naisia johtotehtävissä, ovat kannattavampia kuin vastaavat miesjohtoiset yritykset. Tasa-arvon ja naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen on myös todettu parantavan työhyvinvointia.
Joissakin suomalaisissa yrityksissä on lähdetty määrätietoisesti kannustamaan naisia johto- ja esimiestehtäviin. Tietyt yritykset ovat asettaneet määrällisiä tavoitteita naisten lisäämiseksi yrityksen johtoryhmissä. Rekrytointitilanteissa saatetaan asettaa tavoitteita, että valintakierroksen viimeisissä vaiheissa on mukana tietty määrä vähemmän edustetun sukupuolen edustajia. Naisten etenemistä voidaan tukea myös verkostoitumalla ja mentoroinnilla.
Yritysten kokemusten perusteella naiset eivät aina tuo riittävällä tavalla omaa osaamistaan esiin. Johtajia valittaessa ratkaisee pätevyys, kokemus ja asenne – naisilla näyttää olevan kehittämisen varaa useimmiten juuri asenteiden tasolla.Naiset saattavat empiä johtotehtäviin siirtymistä esimerkiksi perheen vuoksi. Yhä useammissa yrityksissä on kuitenkin luotu työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä. Esimerkiksi kokouskäytäntöjä voidaan muuttaa sellaisiksi, että ne mahdollistavat vanhempien aikataulut ja esimerkiksi lasten hoitoon tuomisen ja viemisen. Joustavat työaikajärjestelyt, mahdollisuus etätyöhön tai lyhyemmän työpäivän tekemiseen ja muut yksilölliset järjestelyt ovat yhä useammin mahdollisia.

Lähde: Elinkeinoelämän keskuliitto EK lokakuu 2010